Biografia - Intohimo kuvataiteeseen

• Viggo Mortensen 1990-luvulla
• Taru sormusten herrasta
• Muut taiteet
• Kuriositeetit
• Vuodet 2010

Viggo Peter Mortensen syntyi 20. lokakuuta 1958 New Yorkissa, Manhattanin Lower East Sidella, tanskalaisen Viggo Mortensen vanhemman ja amerikkalaisen Grace Gamblen poikana, joka tapasi tulevan aviomiehensä lomalla Norjassa, Oslossa. Vietettyään lapsuutensa isänsä työn vuoksi eri puolilla maailmaa, muun muassa Venezuelassa, Argentiinassa ja Tanskassa, hän muutti isänsä mukana 11-vuotiaana.(vanhempiensa eron jälkeen) ensin Kööpenhaminassa ja sitten Yhdysvalloissa. Täällä Mortensen valmistui Watertownin lukiosta ja innostui valokuvauksesta.

Valmistuttuaan St. Lawrencen yliopistosta espanjankielisestä kirjallisuudesta ja valtiotieteistä hän työskenteli Ruotsin jääkiekkojoukkueen kääntäjänä Lake Placidin talviolympialaisissa 1980. Lyhyen Tanskassa vietetyn ajan jälkeen hän palasi Yhdysvaltoihin ja aloitti näyttelijänuransa: hän opiskeli Warren Robertsonin teatterityöpajassa ja muutti teatterikokemuksen jälkeen Losiin.Hänen ensimmäinen elokuvaroolinsa tuli vasta vuonna 1985 Peter Weirin elokuvassa "Witness", mutta Viggo oli jo debytoinut kameran edessä vuonna 1984 elokuvassa "Swing Shift", mutta hänen kohtauksensa leikattiin leikkauksen aikana, ja samoin kävi Woody Allenin elokuvassa "The Purple Rose".Kairo".

Kun Mortensen hylättiin "Platoonin" koe-esiintymiskokeissa kersantti Eliasin rooliin, johon myöhemmin päätyi Willem Dafoe, hän omistautui televisiolle ja esiintyi "Miami Vice" -elokuvassa ja melko roskasanaisessa saippuaoopperassa "Waiting for Tomorrow". "Älä avaa tuota ovea 3" -elokuvan jälkeen Mortensenin suuri läpimurto elokuvateatterissa tuli kuitenkin Sean Pennin kameran takana debytoineessa elokuvassa "Yksinäinen susi": vuonnaKaksi vuotta myöhemmin oli vuorossa "Carlito's Way" Al Pacinon rinnalla: sitä seurasivat Tony Scottin ohjaama "Red Alert" ja Philip Ridleyn ohjaama "Sinister Obsessions".

Viggo Mortensen 1990-luvulla

Vuonna 1995 hän näytteli Luciferia elokuvassa "Viimeinen ennustus", vuonna 1996 hän näytteli Demi Mooren kanssa elokuvassa "Siviili Jane", Sylvester Stallonen rinnalla elokuvassa "Daylight" ja Kevin Spaceyn ohjaajadebyytissä "Epätavalliset rikolliset". Mortensen on nyt osa Hollywoodin eliittiä: vuonna 1998 hän näytteli Gus Van Santin Hitchcockin elokuvan uusintafilmatisoinnissa "Psyko" ja vuonna 1998 elokuvassa "Hitchcock"."Terrence Malickin 'The Thin Red Line'." Ohjaaja kuitenkin leikkaa kohtauksen jälkituotannossa.

Taru sormusten herrasta

Maailmanlaajuinen tunnustus ja poikkeukselliset taloudelliset voitot tulivat Peter Jacksonin ohjaaman "Taru sormusten herrasta" -trilogian myötä, jossa näyttelijä näyttelee Gondorin kruununperijää Aragornia. Mortensen epäröi aluksi eikä vaikuttanut vakuuttuneelta roolista, mikä johtui osittain siitä, että elokuvan kuvaukset tapahtuisivat Uudessa-Seelannissa.Tolkienin romaaneja fanittavan poikansa Henryn vaatimuksesta.

Hänen kansainvälinen menestyksensä avasi oven muille elokuville, kuten "Hidalgo - Ocean of Fire" ja David Cronenbergin "A History of Violence" (ohjaaja, jonka kanssa hän palasi "The Assassin's Promise" -elokuvaan). 2008 Viggo osallistui Ed Harrisin ohjaamaan lännenelokuvaan "Appaloosa" ja elokuvaan "Good - Hyvän välinpitämättömyys" (Good - Hyvän välinpitämättömyys), jossa hän näytteli opettajaa, joka olikirjallisuutta, jota natsien ajatusmaailma edelleen kiehtoo.

Muut taiteet

Tanskalaissyntyinen näyttelijä toimii elokuvatoimintansa ohella myös muusikkona, taidemaalarina, runoilijana ja valokuvaajana. Vuonna 1993 ilmestyi esimerkiksi hänen ensimmäinen runokokoelmansa "Ten last night". Hänen kokemustaan valokuvaajana puolestaan kartutti Dennis Hopper, jonka ansiosta hän sai tilaisuuden esitellä 1970-luvulla ottamiaan otoksia New Yorkissa näyttelyssäRobert Mann Gallery, osana yksityisnäyttelyä nimeltä "Errant Vine". Mutta tämä ei ole ainoa kokemus: vuonna 2006 hän esimerkiksi perusti Santa Monicaan "Recent forgeries" -näyttelyn.

Hänen intohimonsa taiteeseen osoittautui kuitenkin kaikenkattavaksi: vuonna 2002 Mortensen esimerkiksi perusti "Taru sormusten herrasta" saamiaan tuloja hyödyntäen Perceval Press -kustantamon, joka pyrkii tuomaan näkyvyyttä etsivien nuorten taiteilijoiden työtä esille; samana vuonna se julkaisi luettelon Mortensenin luomista runoista, valokuvista ja maalauksista. Vuonna 2004 puolestaan julkaistiin "The Horse" -elokuvan "Hevoset".on hyvä" on hevosille omistettu valokuvakirja, jonka kuvat on otettu eri puolilla maailmaa, muun muassa Uudessa-Seelannissa, Islannissa, Argentiinassa, Brasiliassa ja Tanskassa. Ei pidä myöskään unohtaa Mortensenin maalaustaiteellista toimintaa, sillä hänen maalauksiaan on ollut esillä eri puolilla maailmaa: "Täydellinen murha" -teoksessa nähtävät maalaukset ovat kaikki hänen tekemiään.

Kuriositeetit

Italiassa Viggo Mortensenia dubattiin pääasiassa Pino Insegnon toimesta, joka lainasi hänen äänensä muun muassa kolmessa "Taru sormusten herrasta" -elokuvassa, elokuvissa "Appaloosa", "Hidalgo - Ocean of Fire", "The Road" ja "A History of Violence", Francesco Pannofinon toimesta elokuvassa "Lone Wolf", Luca Wardin toimesta elokuvassa "Delitto perfetto", Simone Morin toimesta elokuvassa "Nonopen that door 3", Massimo Rossi elokuvassa "Psycho" ja Mino Caprio elokuvassa "Carlito's Way".

Viggo Mortensen, joka nimettiin vuonna 2002 People-lehden mukaan maailman viidenkymmenen kauneimman ihmisen listalle, on Henry Blaken isä, punklaulaja Exene Cervenkan isä, jonka kanssa hän meni naimisiin vuonna 1987 ja josta hän erosi vuonna 1998. Hän on kristinuskon kannattaja, mutta hän on suhtautunut kriittisesti George W. Bushin hallintoon ja polemisoinut Tanskan osallistumista sotaan vuonnaIrak. Kuriositeetti: englannin ja tanskan lisäksi hän puhuu espanjaa, norjaa, ruotsia, ranskaa ja italiaa.

Vuodet 2010

Vuonna 2009 ilmestyneen Cormac McCarthyn kirjaan perustuvan The Roadin jälkeen Mortensen tapasi Cronenbergin uudelleen vuonna 2011 elokuvassa A Dangerous Method, jossa hän näytteli kuuluisaa psykoanalyytikkoa Sigmund Freudia, ja vuonna 2012 hän näytteli ja tuotti Ana Piterbargin elokuvan Everybody has a plan.

Sen jälkeen hän näytteli Walter Sallesin ohjaamissa elokuvissa On the Road (2012), Hossein Aminin The Two Faces of January (2014), Matt Rossin Captain Fantastic (2016) ja Peter Farrellyn Green Book (2018), joka sai kolme Oscar-palkintoa, muun muassa parhaan elokuvan Oscarin.